Ajatuksia Suomalaisen koulutuksen tasosta (Kaleva 30.1.2018)

30.01.2018

Suomalaisen koulutuksen kriisi?

Viime viikkoina eri medioitten otsikoissa on päivitelty suomalaisten koulutustason laskua. Kalevassa niputettiin saman otsikon alle jopa huoli suomalaisten älykkyysosamäärän laskusta! Vaikka vahva suomalainen korkeakoulutus on tärkeää pienelle maalle, niin pieni tuumaustauko lienee paikallaan ennenkuin painetaan heittoistuimen nappia.

Ihan ensimmäiseksi on todettava, että ihmisen älylliset kyvyt määräytyvät pitkälti geneettisesti eikä korkeakoulutus tai sen puute mitenkään paranna tai huononna älykkyysosamäärää. Yleistietous ja oppimismotivaatio onkin sitten ihan eri asia, johon taas koulutuksella voidaan vaikuttaa. Toki yleistietoutta voi itse kukin kartuttaa omalla aktiivisuudellaan koulutuslaitoksesta riippumatta.

Tasavertainen mahdollisuus suomalaisen korkeakoulututkinnon hankkimiseen on erittäin tärkeä tavoite. Korkeakoulututkinto ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. On hyvä tunnustaa, että koulutuksen laatu kaikilla tasoilla, ei tutkintoportaan taso sinällään, on se kaikkein tärkein tekijä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen kannalta. Tavoite ei voi olla, että kaikista suomalaisista tehdään tohtoreita tai edes maistereita. Koulutuksen vaikuttavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös yhteiskunnan tarpeitten kannalta.

Tästä päästään seuraavaan koulutuskriisi-tulkinnan ongelmakohtaan - Otsikointi antaa ymmärtää, että ainoastaan korkeakoulututkinnot olisivat autuaaksi tekeviä. Ammatillinen koulutus tänä päivänä on kuitenkin jotain täysin muuta, kuin mitä monien mielikuvissa tuntuu liikkuvan. Suomalaisen ammatillisen koulutuksen taso on erittäin korkea. Oulun Seudun Ammattiopistossa (OSAO) koulutetaan parhaillaan 14.000 tulevaisuuden osaajaa lähes kaikille yhteiskunnan aloille. OSAO:n koulutus ei ole pelkästään yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja monipuolista, mutta myös sisällöltään laadukasta, opiskelijoita motivoivaa sekä erittäin vahvasti työelämälähtöistä. Esimerkkinä mainittakoon Liiketoiminnan opinnot, joita voi halutessaan suorittaa myös Englannin kielellä osana International Baccalaureate (IB)-ohjelmaa.

Suomi tarvitsee osaajia kaikilla aloilla ja kaikkiin tehtäviin. McKinseyn raportteja luetaan myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Korkeakoulujen panos on tärkeä, mutta korkeakoulututkinnot eivät ole vastaus kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin. Koulutuksen korkea laatu tulee tunnustaa, ja varmistaa, kaikilla koulutustasoilla.

Aki Manninen

FT, varavaltuutettu (Kesk.), OSEKK kuntayht. 1. vpj

(Kirjoitus Kalevassa 30.1.2018)